tiistai 15. helmikuuta 2011

Rakas ystävä.

Tämän rakkaan ystävän sain vuonna 1999 mummoltani ja ukiltani lahjaksi muuttaessani pois kotoa. Se on ollut uskollinen ja hyvä kone, jolla olen ommellut uskomattomat määrät erilaisia juttuja. Hienoimpana tuotoksenani kenties hääpukuni, joka minun pitääkin muistaa teille esitellä joku kerta.







Merkki on Brother Shangri-La. Ompelukone on vanhaa hyvää tekoa ja aivan ihanan värinenkin. Se on luonteeltaan melko kiltti, joskus se oikuttelee, mutta onhan ompelukoneillakin oikeus huonoihin päiviin?







Tässä mummon tekemät ohjeet, koska koneen mukana ei tullut ohjekirjaa.









Nyt tämä rakas ystävä siirtyy siskoni huomaan ja minä saan jotain hienompaa tilalle. Yllättävän rankkaa tästä luopuminen, vaikka tietäisikin vaihtavansa "parempaan". Hei hei ystävä!








Loppukevennyksenä viime lauantain aamupalani. Tällaisia kukkaleipiä saa meidän viisivuotiaalta ihanalta pojalta, jos osaa olla tarpeeksi ihana äitipuoli. <3 (keskellä kökkäre minun herkkuani maksamakkaraa)

1 kommentti:

Gabriela Von Bohlen kirjoitti...

Onpas taitava viisivuotias kokki!